Oqaaseqaatit nalinginnaasut
Inunnik angallassissutinik eqqussuinermi akitsuutinik allannguinissamik siunnersuuteqarnermi pingaarnerutinneqarput taxanik qamutaatillit, qamutaatiminnik taarsiinerminni aningaasaqarniarnerannik oqilisaassinissaq kiisalu taxanik qamutaateqarnermik aallartittussat nutaat oqilisaassiffigineqarnissaat. Ilutigitillugu qulakkeerneqassaaq inuit biilii "akitsuutikitsut" taamaattut, taxanik qamutaatilinnut immikkut iluanaarutaasumik namminerisamik biilitut tuniniagaannginnissaat.
Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq inuit biiliisa inunnik angallassissutaannartut atugassat akitsuutaasa 50 pct.-iisa kisimik biilit eqqunneqarneranni akiligassanngortarnissaat kiisalu inunnik angallassissutit ataavartumik minnerpaamik 250.000 km.-inik ingerlaareersimatillugit, imaluunniit inunnik angallassissutit ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 5-ni minnerpaamillu 175.000 km.-inik ingerlaareersimatillugit akitsuutip ilaa kinguartikkallarneqartoq akiligassaajunnaavittassasoq.
Aammattaaq piumasaavoq inunnik angallassissutit nakkutilliinermut atortulerneqarsimanissaat, inunnik angallassissutit ingerlaarnerminni ilaasoqarsimanerat tassuunakkut nalunaarsorneqarsinnaassalluni. Nakkutilliinermut atortoq taxameterip kilometerinik ilaasoqarfiusimasunik kisitsissutaanut naapertuuttumik atuutissaaq.
Inunnik angallassissutit sivikinnerpaamik ukiuni 3-ni imaluunniit minnerpaamik 250.000 km.-inik ingerlaareersimanngitsut allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinneqarnerat ingerlatsinermi aningaasartuutinut attuumassuteqanngimmat, siunnersuutigineqarpoq taamaattoqartillugu eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup tamakkerluni akiligassanngortarnissaa.
Inunnilli angallassissutit ilaat ukiut 3-t 4-lluunniit qaangiutiinnartut inunnik angallassissutigiinnarneqarnissaminnut naleqqugunnaartarmata siunnersuutigineqarpoq, inunnik angallassissutit taakku allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinneqarsinnaassasut eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup 25 pct.-iinik 10 pct.-iinilluunniit akiliinikkut, inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut 115.000 km.-inik 140.000 km.-inilluunniit ingerlaareersimappata.
Eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup akiligassanngorsinnaanera inunnik angallassissutit allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinneqarnissaannut attuumassuteqarmat, inunnik angallassissutit inunnik angallassissutaaginnartussatut Kalaallit Nunaanni taxanik qamutaatilinnut allanut tunineqarpata eqqussuinermi akitsuutip ilaa kinguartikkallarneqartoq akiligassanngussanngilaq. Maleruagassap taamaattup aammattaaq kingunerissavaa taxanik qamutaatillip napparsimalerneratigut toquneratigulluunniit aningaasat tungaasigut ajornartorsiutaalersinnaasunik pinngitsoortitsinissaq.
Eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup landskarsimut annaasaqaataannginnissaa pitsaanerpaamik qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq, akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup annertoqqataanut naapertuuttumik piginnittup inunnik angallassissutini Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut qularnaveeqqusiutissagaa, qularnaveeqqusiussinerlu taanna siullertut inissisimassasoq. Taxanik qamutaatillip tamanna qinnutigippagu aningaasat qularnaveeqqusiussat taaginnarlugit nalingat ukiut 3-t 4-llu qaangiunneranni appartinneqarsinnaavoq. GrønlandsBANKEN-ip Sparbank Vest-illu nalunaarutigaat, pisortat taamatut qularnaveeqqusiinissamik piumasaqarnerat siunissami inunnik angallassissutinut aningaasaliisarnissani aningaaseriviit naliliisarnissaannut annertuumik allannguuteqartitsissangatinnagu.
Aammattaaq siunnersuutaavoq inunnik angallassissutit namminerisamik atorneqarpata imaluunniit akinit kommunalbestyrelsip angissusiligaanit allaanerusunik akeqartitsilluni angallassisoqarpat eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup tamakkerluni akiligassanngortarnissaa.
Kiisalu siunnersuutaavoq nakkutilliinermut atortoq inunnik angallassissutini ikkunneqarsimasoq peerneqarpat iluarsaatitinnissaaluunniit pinngitsoortinneqarpat, eqqussuinermi akitsuut tamarmiusoq akilerneqassasoq, inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ukiuni qassini kilometeriniluunniit qassini ingerlaareersimanerat apeqqutaatinnagu.
Siunnersuut selskabenut Mini Taxa 2 18 18 ApS-imut aamma Taxa 2 22 22 ApS-imut tusarniaavigineqareerpoq, taakkulu siunnersuutigaat immikkut akuerineqartumik eqqussuinermi akitsuutip ilaata kinguartikkallarneqartup, akilersornissaanut periarfissiisumik ilanngussisoqartariaqarneranik, imaassimassappat taxanik qamutaatillit iluatsitsinerliornikkut "aserortuuinnavissunik" inunnik angallassisutinik pissarsisimatillutik, imaluunniit iluatsitsinerliornikkut ajutoortoqartillugu inunnik angallassissutit ima ajoqusertigisimatigitillugit, nutaanik pissarsinikkut imminut akilersinnaanerusumik kinguneqartumik. Naalakkersuisut isumaqarput, inunnik angallassissutinik pissarsinermut pineqartumut oqaaseqaateqarneq nalinginnaasumik inuussutissarsiornermi nalornisoornerup ilagiinnaraa, taamaammallu taxanik qamutaatillit allanik inuussutissarsiuteqartut naligalugit sillimaffigisariaqagaat. Taamaammat Naalakkersuisut pissutsit taaneqartutut isikkoqartillugit, isumaqanngillat Inatsisartut nioqqutissanut eqquissuinermi - aammalu annissuinermi akitsuutit pillugit inatsisaanni naliginnaasumik akiliisitsinngitsoorsinnaatitaanerup §§-ini 19-imi 20-ilu periarfissaareernerata saniasigut immikkut akuersissuteqartinneqarsinnaatitaanerup nutaatut isikkulerlugu pilersitsisoqarnissaa pisariaqassasoq.
Siunnersuutip kingunerisaanik landskarsip isertitassatigut annaasassai ukiumut 2 mio. kr.-ussangatinneqarput, nakkutilliinermulli atortup inunnik angallassissutini nutaani ikkunneqarsimanissaanik piumasaqaatip kingunerisaanik angallassinerullu tungaata akileraarusiinermi eqqumaffigineqarnerata annertusarneqarneratigut "nalunaarsorneqanngitsumik ilaasoqarnermi akiliutitigut" isertinneqartussat kingunerisaannik akileraarutitigut annaasassat ukiumut 2 mio. kr.-inik ikinnerulernissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaattumik pisortat isertitassaat ataatsimut isigalugit inunnik angallassissutinik eqqussuinermi akitsuummik allannguineq sunniuteqassanngilaq.
Siunnersuut allaffissornermut annikitsuinnarmik sunniuteqassaaq.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit
§ 1-mut
Siunnersuutaavoq inuit biiliinik eqqussuinermi akitsuutip § 1, imm. 1, nr. 21, litra a malillugu naatsorsorneqartup 50 pct.-ia kisimi qamutit inunnik angallassissutit Kalaallit Nunaannut eqqunneqarneranni akiligassanngortassasoq.
Malittarisassaq taamaallaat inunnik angallassissutinut inunnik angallassinerinnarmut atorneqartunut atuuppoq. Inunnik angallassissutit allatut atorneqarpata eqqussuinermi akitsuut tamarmiusoq akilerneqassaaq. Tassa imaappoq inuit biilii inunnik angallassissutitut allatullu atorneqartut aalajangersakkami ilaatinneqanngillat.
Eqqussuinermi akitsuutip affaata kinguartikkallarneqarnissaanut piumasaqaataassaaq akitsuutip affaa kinguartikkallarneqartoq pillugu qamutaatillip inunnik angallassissutit Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut qularnaveeqqusiutissagai, qularnaveeqqusiussinerlu taanna pisortaqarfiup siullertut inissisimaffigissagaa. Qamutaatilik allakkatigut qinnuteqarpat litra c-mi d-milu aalajangersakkat malillugit aningaasat taaginnarlugit nalingat appartinneqarsinnaavoq. Eqqussuinermi akitsuut kinguartikkallarneqartoq litra b malillugu akiligassaajunnaassappat, akitsuulluunniit kinguartikkallarneqartoq akilerneqarpat Akileraartarnermi Pisortaqarfiup qularnaveeqqusiussinerup atorunnaarsinneqarnissaa isumagissavaa.
Qularnaveeqqusiussinermik isumaqatigiissutip suliarineqarnissaata kiisalu qularnaveeqqusiussinerup Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqarnissaata kingusinnerusukkullu atorunnaarsinneqarnissaata Akileraartarnermi Pisortaqarfimmit isumagineqarnissaat, qularnaveeqqusiinermi aningaasartuuteqaqqunagu. Qularnaveeqqusiineq naqissusiinissamik nassataqassanngilaq.
Aammattaaq eqqussuinermi akitsuutip affaanik kinguartitsigallarnissamut piumasaqaataassaaq inunnik angallassissutit nakkutilliinermut atortoqarnissaat, tassuunakkut nalunaarsorneqarsinnaassalluni inunnik angallassissutit ingerlaarnerminni ilaasoqarsimanerat (kilometerit ilaasoqarluni ingerlaarsimanerit).
Ingerlatsinermi aningaasartuutit eqqarsaatigalugit siunnersuutigineqarpoq inunnik angallassissutit ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 5-ni inunnik angallassissutitut atorneqareersimallutik minnerpaamillu 175.000 km.-inik ingerlaareersimallutik allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinne qarsinnaassasut eqqussuinermi akitsuut kinguartikkallarneqartoq akiligassanngortinngikkaluarlugu. Illoqarfinni anginerusuni inunnik angallassissutit ukiumut kilometerinik amerlanerujussuarnik ingerlaartarnerat, inunnillu angallassissutit taamaalillutik nungullarnerusarnerat ilisimaneqarmat aammattaaq siunnersuutigineqarpoq inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik 250.000 km.-inik ingerlaareersimappata aammattaaq eqqussuinermi akitsuummik kinguartikkallarneqartumik akiliisoqassanngitsoq.
Inunnik angallassissutit akitsuutit tungaasigut nalimikkut appariaataat ukiuni siullerni annertunerpaasarmat, taamatullu ukiuni tulliuttuni minnerusarmat siunnersuutigineqarpoq, inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 3-ni minnerpaamillu 115.000 km.-inik ingerlaareersut allatut atugassanngorlugit nalunaarsorneqarpata qamutaatilik akitsuutip kinguartikkallarneqartup 25 pct.-ianik akiliissasoq. Inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 4-ni minnerpaamillu 140.000 km.-inik ingerlaareersimappata qamutaatilik akitsuutip kinguartikkallarneqartup 10 pct.-ianik akiliissaaq.
Kilometerinut piumasaqaatitigut siunnersuutigineqartutigut qulakkeerneqassaaq ilumut inunnik angallassinerusoq. Kilometerinut piumasaqaatit 115.000 km.-iusut aamma 140.000 km.-iusut nunamut tamarmut atuutissapput, amerlassusiliinermilu tunngavigineqarput Upernavimmi inunnik angallassissutit ukiumut agguaqatigiissillugu ingerlaartarnerannik paasissutissat.
Eqqussuinermi akitsuutip kinguartikkallarneqartup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akiligassanngorsinnaanera inunnik angallassissutit allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinneqarnerannut imaluunniit piumasaqaatinik naammassinninnginnermut attuumassuteqarmat, inunnik angallassissutit qamutaatilimmit allamit inunnik angallassinermut atuinnagassatut tunineqarpata eqqussuinermi akitsuut kinguartikkallarneqartoq akilerneqassanngilaq.
Eqqussuinermi akitsuutip kinguartikkallarneqartup ilaa litra a, b, c aamma d naapertorlugit akilerneqassappat akitsuut akiligassanngussaaq akitsuummik kinguartitsigallarnissamut patsisaasut atuukkunnaarpata. Akitsuusigassat ullormit patsisaasut atuukkunnaarfianniit aallartittumik akilerneqarserlugit qaammammut 2 pct.-inik ernialerneqartassapput. Inunnik angallassissutit allatut atugassanngorlugit nalunaarsortinneqarnerannut atatillugu toqqaannartumik akiliisoqarpat akitsuusigassat ernialerneqassanngillat.
Siunnersuutigineqarpoq inunnik angallassissutit nakkutilliinermut atortui ikkunneqarsimasut peerneqarpata iluarsartinneqarnissaalluunniit pinngitsoortinneqarpat, inunnik angallassissutitut ukiut qassit kilometerilluunniit qassit ingerlaarsimanerat apeqqutaatinnagu nr. 21, litra a naapertorlugu akitsuut tamakkiisoq akilerneqartassasoq. Akitsuusigassaqarpat nakkutilliinermi atortup ullormit peerneqarfianiit iluarsartinneqarnissaataluunniit pinngitsoortinneraniit akiliisoqarserlugu akitsuusigassat qaammammut 2 pct.-inik ernialerneqartassapput.
Siunnersuutigineqarpoq sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkut ittut atuutsillugit inunnik angallassissutini nakkutilliinermut atortunik ikkussinissamut piumasaqaatip malinneqannginnissaata Naalakkersuisunit immikkut akuersissuteqarfigineqarsinnaanissaa. Sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkut ittut tassaasinnaapput nakkutilliinermut atortumik iluarsaassinissamut sumiiffimmi nunalluunniit immikkoortuani naammattunik periarfissaqannginneq; sumiiffinni ataasiakkaani inunnik angallassisinnaanermut akuersissutit amerlanngitsut "nalunaarsugaanngitsumik ilaasoqarnermi isertitat il.il." pillugit nakkutilliinissamut qulakkeeriniutit allat tapullugit. Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerminnut atatillugu ilaatigut piumasaqaatigisinnaavaat inunnik angallassissutit illoqarfimmi allami qamutaatilimmut tunineqarneranni nakkutilliinermut atortunik ikkussuiffigineqarsimanissaat.
Siunnersuutigineqarpoq eqqussuinermi akitsuummik kinguartitsigallarnissamut piumasaqaatit ilassaannik Naalakkersuisut immikkut ittunik nakkutilliinermut maleruagassiorsinnaassasut kiisalu nakkutilliinermut atortumik litra a-mi taaneqartumik ikkussinissamut maleruagassiorsinnaassasut.
§ 2-mutInatsisip ulloq 1. januar 2001-imiit atuutilernissaa siunnersuutaavoq, atuutissasorlu inuit biiliinut inunnik angallassissutaannartut atugassatut ulloq taanna aallarnerfigalugu nunamut eqqussorneqartunut. Aammattaaq aalajangersakkami ilaatinneqassapput inuit biilii suli ingerlasimanngitsut tuniniaasumillu uninngasuutigineqartut.